Historia
Artikkeli Tietopalvelulehdessä 4/2002:
TIETOPALVELUSEURA MENESTYKSEN TEKIJÄNÄ JO 55 VUOTTA
Tietopalveluseura ry:n syntyvaiheet ajoittuvat sodan jälkeiseen Suomeen, jolloin sotakorvausteollisuus ja maailman kauppaan suuntautuva teollisuus tarvitsivat kipeästi tietoa tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Tietopalveluseura perustettiin vuonna 1947, ensin Suomen Kirjallisuuspalvelun Seuran nimisenä. Seuran nimi muutettiin vuonna 1981 Tietopalveluseuraksi. Heti alkuajoista lukien Seuran toiminnan vaikuttavuus yritysten tietopalvelujen kehittämiseen on ollut merkittävä kansallisella tasolla. Myös sekä pohjoismainen että muu kansainvälinen yhteistyö, koulutus ja julkaisutoiminta ovat kuuluneet Seuran toiminnan peruselementteihin alusta alkaen monella tapaa.
Tietopalveluseuran jäsenmäärä on noussut sen toiminnan aikana perustamisvuoden 1947 27:stä jäsenestä liki 1000 jäseneen. Vuonna 1977 ylitettiin 400 jäsenen raja ja vuonna 1989 700 jäsenen raja. Yhteisöjäsenten määrä on noussut alkuajan 20:stä 40:neen 1990-luvun alussa. Lukumäärät kertovat tietopalvelualan, alalla toimivien määrän ja alan arvostuksen kehittymisestä pitkällä aikavälillä.
DOKUMENTALISTISTA INFORMAATIKKO JA ANALYYTIKKO
Mikään uusi asia tietopalvelu ei ollut Tietopalveluseuran perustamisvuonna, sillä suomalaisen tietopalvelun alkujuuret ulottuvat 1800-luvulle. Geologisen tutkimuskeskuksen kirjasto perustettiin vuonna 1885. Pankkeihin ja teollisuusyrityksiin syntyi kirjastoja 1920-luvulta lähtien. Tietopalveluala, joka silloin tunnettiin kirjallisuuspalvelun nimellä harppaa eteenpäin 1940-luvulla, kun mm. VTT:n tietopalvelun edeltäjä Julkaisu- ja kirjallisuuspalveluosasto sekä Kemian Keskusliiton ja Keskuslaboratorion tietopalvelua vastaavat toiminnot aloitettiin. Sana tietopalvelu yleistyi käyttöön vasta 1970 –luvulla.
Seuran perustamisen avainhenkilöt – VTT:n julkaisu- ja kirjallisuuspalvelun päällikkö K. E. Olsoni, Keskuslaboratorion kirjallisuuspalveluosaston päällikkö Anna Grönvik ja Suomlaisten teknikkojen seuran toiminnanjohtaja Heino Leskelä - ja jäsenet edustivat tietopalveluorganisaatioita ja olivat koulutukseltaan joko kemistejä tai diplomi-insinöörejä. Ammattinimikkeenä tunnettiin kirjallisuuspalveluinsinöörit tai dokumentalistit. Vastaavasti tänään ammattinimikkeitä ovat informaatikko –nimikkeen lisäksi mm. analyytikko tai tietoasiantuntija.
TIETOSISÄLLÖN HALLINTAA JO 1940-LUVULLA
Seuran perustavassa kokouksessa kirjattiin tulevat tehtävät 12 eri kohdaksi. Yhdistyksen ensisijaisena tarkoituksena oli toimia kirjallisuuspalvelussa toimivien henkilöiden yhdyssiteenä. Toiminnan ydin oli – varsin tuttu tämän päivän tietoammattilaiselle - tietosisällön hallinta. Seuran tulevista tehtävistä mainittiin mm. ”Osallistuminen kansainväliseen yhteistoimintaan erikoisesti aikakauslehti-, luokittelu- ja terminologiakysymyksissä tarvittaessa tukemalla Suomen standardisoimislautakunnan toimintaa”.
Tietosisällön hallinnassa käytettiin painettuja hakemistoja ja luokituskortistoja 1940-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen innovaatiot olivat mikrofilmit ja filmikortit. Magneettinauhalla olevien bibliografisten tiedostojen seuraaminen tietokoneelta merkitsi tietopalvelusalan siirtymistä atk-aikaan 1960-luvulla. Online-haut tietokonepäätteiden avulla aloitettiin 1970-luvulla. Julkinen hallinto kiinnostui tietopalveluiden ja tietoresurssien hallinnan kehittämisestä 1980-luvulla.
Viime vuosikymmen toi mukanaan uudet työvälineet ja haasteet. Internet, intranet ja extranet sekä sähköposti levisivät kaikkien käyttöön työpaikoilla ja osin kotonakin. Informaatikon rooli muuttui yhä enemmän tietokonsultiksi ja rakentajaksi sekä analyytikoiksi, joiden tehtävänä oli toimittaa yhä jalostetumpaa ja pidemmälle analysoitua tietoa.
KANSAINVÄLISIÄ ALUSTA ALKAEN
Tietopalveluseura oli aktiivinen kansainvälisessä toiminnassa ja verkottumisessa heti alusta asti. Perustamisvuoden jälkeen 1948 Seura liittyy jäseneksi dokumentaatio- ja informaatioalan maailmanjärjestöön FID:iin (Fédération Internationale de Documentation), jonka tarkoituksena on edistää dokumentaation kehitystä ja tutkimusta sekä ammatillisia intressejä. Seuran jäsenten toiminta FID:ssä on ollut merkittävää koko sen toiminnan ajan aina vuoteen 2000 asti. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja professori Edward Wegelius toimi FID:in varapresidenttinä 1960 –luvulla. Myöhemmin Alkon tietopalvelupäällikkö ja Seuran puheenjohtajanakin 1980-lvulla tunnettu Ritva Launo toimi FID:in puheenjohtajana vuosina 1990-96. Seuran puheenjohtajana 1990 –luvulla toiminut nykyisen Nordean apulaisjohtaja Tuula Salo edusti Seuraa FID:in hallituksessa 1997-2000. Lisäksi lukuisat muut Seuran jäsenet ovat toimineet FID:in eri jaostoissa ja toimielimissä. Tietopalveluseura sai isännöitäväkseen järjestelyiltään onnistuneen ja ikimuistettavan FID:in konferenssin vuonna 1988.
Kokemusta Seuralle oli kertynyt konferenssien järjestämisestä jo edellisellä vuosikymmenellä, jolloin vuonna 1973 pidettiin Nord Information & Documentation (NI&D) Suomessa. Seuraavat pohjoismaiset konferenssit järjestettiin Suomessa vuosina 1985 ja 1998. Vuoden 1985 teema Information ja Resources Management puhuttaa vielä tänäkin päivänä. Vuoden 1998 kokouksen järjestelyt muistetaan konferenssimateriaalin jakamisesta CD-rompulla. Viimeisen Seuran isännöimä konferenssi, ECIA:n kokous, järjestettiin puheenjohtaja Pirjo Kainun johdolla pari vuotta sitten. Toimintansa alkuaikoina Seura suuntasi yhteistyöhön mm. koulutusasioissa vuonna 1949 perustetun pohjoismaisen sovelletun tieteen ja tekniikan yhteistyöelimen Nordforskin kanssa.
Seuran kansainvälisessä toiminnassa on ollut ja on edelleenkin merkittävää verkostoitumisen lisäksi vaikuttajuus. Tästä esimerkkinä mainittakoon OECD:n julkaisun, ”Tarvitseeko yrityksenne omaa kirjallisuuspalvelua?”, suomentaminen 1960 –luvulla, joka edisti Suomessa tietopalveluidean eteenpäin vientiä. Edelleen samalla vuosikymmenellä Seura antoi kipinän Kirjallisuuspalvelun toimikunnan, myöhemmin TINFOn (tieteellisen informoinnin neuvottelukunta) korvaaman toimikunnan perustamiselle Opetusministeriön toimesta. Haasteita Seuralle antoi myös mukana olo mm. Unescon ISORID –projektissa. Yhteydenpito päätöksentekijöihin ja hallintoon on ollut aktiivista alusta alkaen. 1990-luvulla eri alojen edustajat allekirjoittavat ”Suomen informaatio-, tieto- ja viestintäalojen julkilausuman ensimmäisenä maailmassa, jossa he esittivät yhteistä strategiaa tietoaloille. Myöhemmin se liitettiin ns. Tokion julkilausumaan.
OSAAMINEN AVAINASIANA
Koulutuksen hankkiminen ulkomailta varsinkin Seuran toiminnan alkuaikoina ja suomalaisen osaamisen vieminen myöhemmin ovat kuuluneet sen toimintaan nykypäiviin asti. Vuonna 1955 suomalainen tietopalvelu alkoi näkyä maailmalla, jolloin Seuran johtokunnan jäsen Elin Törnudd piti esitelmän maailman ensimmäisessä sovelletun kemian tietopalvelun konferenssissa Lontoossa ja myöhemmin Washingtonissa. Myöhemmin monet Seuran jäsenet ovat pitäneet esitelmiä kansainvälisillä foorumeilla.
Seura aloitti kotimaassa alan ammattikoulutuksen – kirjallisuuspalvelun kurssi - opetusministeriön apurahalla vuonna 1968. Info-kurssin nimellä tunnettu kurssi siirrettiin Teknillisessä korkeakoulussa toteutettavaksi 12 vuotta myöhemmin. Tietopalvelupäivistä muodostui merkittävä vuotuinen tapahtuma näyttelyosastoineen vuodesta 1973 lukien. Viime vuosikymmenellä Seura oli mukana järjestämässä Tieto –messuja. Parina viime vuotena Tietopalvelupäivät on toteutettu jäsenten toivomuksesta edelleen. Lisäksi merkittävää Seuran koulutushistoriassa on ollut jaostojen, toimikuntien ja työryhmien suunnittelemat koulutustilaisuudet kautta vuosikymmenten. Yritykset ovat saaneet räätälöityä ja ajankohtaista koulutusta tietopalvelujensa tarpeisiin.
Julkaisupuolella Tietopalveluseura on tehnyt valtakunnallisesti uraa uurtavaa työtä. Alkuaikoina Seuran toimesta käännettiin ulkomaisia julkaisuja seuran jäsenten käyttöön. Yhden suuren laitoksen, UDK -luokituksen käännöstyö aloitettiin heti Seuran perustamisen jälkeen ja se jatkui 1950-luvulle. Seuraavilla 1960-luvulla saatiin uusi UDK –laitos ja myöhemmin kolmas laitos. Viime vuosikymmenen alkupuolella julkaisutoiminta näyttää olleen vilkasta. Tuolloin julkaistiin mm. Tietohallinnon organisointi julkishallinnossa, Tietokantojen arviointityöryhmän loppuraportti sekä Tietohuollon sanasto. Seura on ollut mukana myös SFS:n käsikirjan laadinnassa. SFS:n jäsenenä Seura tehtävänä on ollut huolehtia kirjastojen, arkistojen ja tietopalvelujen SFS-standardeista.
Lehti on ollut osa Seuran toimintaa alkuajoista lähtien. Tiedotusta saatiin tehostettua 1960-luvun lopulla, kun Seuran Info-Uutiset ja Tieteellisen Kirjastoseuran lehti Signum yhdistettiin. Seura alkoi julkaista Online –Uutiset –lehteä 1970-luvulla helpottamaan jäsenistön elämää töissä. Seuran oma Tietopalvelu –lehti alkoi ilmestyä vuonna 1986.
TYÖRYHMÄT SEURAN ”HENKI JA ELÄMÄ”
Työryhmät ovat olleet Tietopalveluseuran ”henki ja elämä” kautta sen historian. Ryhmien nimet ovat vain vaihdelleet jaostoista ja toimikunnista nykypäivänäkin tunnettuihin työryhmiin. Seuran toiminnan alkuajoilta kerrotaan ”Tornin pidoista” hotelli Tornissa Helsingissä, jonne seuran aktivistit kokoontuivat esitelmätilaisuuksiin 1950-1960 -luvuilla. Työryhmät ovat pitäneet yllä kansainvälisiä yhteyksiä ja toteuttaneet eri hankkeita kohottamalla tietämyksen tasoa ja keskittymällä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin asioihin sekä edistäneet keskinäistä kokemuksenvaihtoa. Jäsenten verkostoituminen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin on ollut yhteiskunnallisestikin merkittävää. Toimitilojen saaminen 1980-luvun alussa helpotti käytännön toiminnan järjestämistä.
Kaiken kaikkiaan jo pelkkä pintaraapaisukin antaa Tietopalveluseuran historiasta vaikuttavan, suorastaan huikaisevan kuvan. Tänä päivänä tunnemme suurta kiitollisuutta ja nöyryyttä sitä työtä kohtaan, jota Seuran lukemattomat jäsenet ovat kautta aikojen hyvin monipuolisesti tehneet. Motivaatio tähän on saatu suoraan omaan työhön tulevasta hyödystä ja oman osaamisen sekä taitotiedon kasvusta. Seura on antanut ja antaa edelleen mahtavan foorumin jäsenilleen katsoa tulevaisuuteen ja hakea omaan työhön sitä tärkeintä – osaamista ja lisäarvoa työhön kilpailevassa maailmassa – unohtamatta iloakaan.
Kirjoittaja: Pirkko Taskinen, Tietopalveluseuran hallituksen puheenjohtaja
Sivun alkuun
|